Tutkimusartikkeli | Korona ja vapaus: voiko sääntely jopa lisätä vapautta?

Vogt, Henri (2021): Covid-19 and freedom. Social Science Information.

Artikkeli tarkastelee vapauden monitahoista luonnetta suhteessa maailman pyrkimyksiin selviytyä koronapandemiasta. Artikkelin tavoite on osoittaa, että demokraattisissa yhteiskunnissa sääntelyn lisääminen viruksen leviämisen estämiseksi ei välttämättä rajoita kaikkia käsityksiä vapaudesta. Päinvastoin voimme jopa rakentaa uusia institutionaalisia ja yhteisöä vahvistavia mekanismeja, joiden avulla jotkin vapauden muodot voivat toteutua ennennäkemättömällä tavalla.

Analyysiä ohjaa heuristinen malli, joka koostuu kuudesta vapauskäsitteestä. Vapauskäsitteet ovat valinnanvapaus, puuttumattomuus, alistumattomuus, yksilölliset vapaudet, systeeminen vapaus ja sosio-institutionaalinen vapaus. Näistä kolme ensimmäistä havainnollistaa jaottelua positiivisiin ja negatiivisiin vapauksiin ja jälkimmäiset kolme eri tasoja, joilla vapaus toimii.

Artikkeli osoittaa, että jotkut näihin vapauksiin liittyvät kehitykset vaikuttavat syvästi ongelmallisilta, kun taas toiset antavat aihetta optimismiin. Uudessa koronan sävyttämässä tilanteessa lisääntyvän alistamisen ja ylivallan uhka on merkittävä. Tämän takia on kuitenkin tärkeää paitsi vastustaa pandemian luomaa houkutusta liialliseen sääntelyyn myös kehittää vapautta, joka on sidottu instituutioihin ja niiden kykyyn toimia myös poikkeuksellisissa olosuhteissa itsetietoisesti ja vapautta suojelevalla tavalla.

Pandemian luoma häiriö voi artikkelin mukaan myös luoda mahdollisuuksia löytää uusia yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä tapoja edistää vapautta. Vaikka yhteiskunnallinen sääntely tulee lyhyellä aikavälillä edelleen lisääntymään, voimme sääntelyn puitteissa rakentaa uusia institutionaalisia ja kansalaisyhteiskunnan rakenteita, joissa voimme kehittää yksilöllisesti tulkitsemiamme vapauden kategorioita yhdessä muiden kanssa ja kysyä, miten sääntelymekanismit vaikuttavat vapauteemme.

Artikkeli siis osoittaa, ettei vapauden ja sääntelyn välinen jako ole kategorinen. Sääntelyä voidaan pitää itse asiassa sosio-institutionaalisesti jopa demokraattisen vapauden voimana, jos se on sidottu laillisiin instituutioihin ja avoimeen päätöksentekoon. Tärkeää on kuitenkin artikkelin mukaan myös yrittää palata normaalitilaan, jota ei ensisijaisesti kuvailtaisi ”uudeksi” vaan pikemminkin pandemiaa edeltävän aikakauden jatkumoksi. Vaikka ”normaalin” saavuttaminen voi tuntua utopistiselta, sillä elämäämme väistämättä ohjataan vielä lähitulevaisuudessakin uusilla sääntelymuodoilla ja virustorjuntatoimenpiteillä, on toiveella normaaliudesta tärkeä rooli tulevina vuosina.

Lue tutkimus 🔓 (open access)