Väitöskirja | Rikosoikeuskomitean ajatukset ja periaatteet näkyvät nykypäivän suomalaisessa kriminaalipolitiikassa ja rikosoikeusajattelussa
Kostiainen, Aura (2023): Rationaalisuuden vallankumous – Oikeus, asiantuntijuus ja politiikka rikosoikeuskomitean (1972–1977) työskentelyprosessissa. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja.
Aura Kostiaisen oikeushistorian alaan kuuluva väitöskirjatutkimus tarkastelee 1972–1977 työskennellyttä rikosoikeuskomiteaa, jonka asettaminen käynnisti neljä vuosikymmentä kestäneen rikoslain kokonaisuudistuksen. Lakiuudistus oli yksi merkittävimmistä 1900-luvun lakihankkeista, jossa käytiin läpi ja uudistettiin rikoslain sisältö lähes kokonaan.
Väitöskirja pyrkii paitsi avaamaan nykyisen kriminaalipolitiikan perustaa myös tarjoamaan näkökulmia yhteiskunnalliselle keskustelulle suomalaisen yhteiskunnan arvoista ja aatteellisista kytköksistä.
Rikosoikeuskomitean mietinnöllä oli keskeinen merkitys siihen, millaisia muotoja rikosoikeusuudistus jatkossa sai. Monet komitean periaatemietinnössä esiin tuodut ajatukset ja periaatteet vaikuttavat edelleen vahvasti suomalaisessa kriminaalipolitiikassa ja rikosoikeusajattelussa. Tutkimuksen mukaan komiteaa voidaan luonnehtia uuden paradigman muotoilijaksi tai vähintäänkin suomalaisen kriminaalipolitiikan ja rikosoikeuden kiteyttäjäksi.
Komitea toimi linkkinä lainvalmistelun ja puolueiden välillä
Komitean tehtävänä oli valmistella rikoslain kokonaisvaltainen perusuudistus. Komitean tuli selvittää ja suunnitella lain periaatteet, asettaa uudistuksen päämäärät, etuudet ja arvot sekä suunnitella keinot uudistuksen toteuttamiseksi. Lisäksi komitean tuli muun muassa selvittää rangaistussäännöksiä sisältävien eri lakien kokoamista osaksi rikoslakia.
Komitea oli yhteiskunnallisilta näkemyksiltään edistysmielinen asiantuntijakomitea, jonka edustuksellisuuden ajateltiin toteutuvan komitean eri maailmankatsomuksia edustavan kokoonpanon kautta. Komitean jäsenet olivat kouluttautuneita ja yhteiskunnallisesti arvostettuja oikeus- ja yhteiskuntatietelijöitä, joista monilla oli vahva kytkös puolueiden toimintaan. Voidaan ajatella, että puoluekytkösten kautta komitean jäsenten oli mahdollista välittää aatteellista näkemystä ja arvopohdintoja lainvalmisteluun suuntaan ja komiteatyöskentelyssä saavutettua asiantuntijakonsensusta puolueiden suuntaan.
Komitea oli hyvin uudistusmielinen ja halusi eroon vanhasta, ankaraksi ja epäoikeudenmukaiseksi koetusta rikosoikeudesta ja kriminaalipolitiikasta tavoitellen rationaalista ja humaania kriminaalipolitiikkaa. Rationaalisuuden eetos oli hyvin kokonaisvaltaista: se tarkoitti sekä arvo-, päämäärä- että keinorationaalisuutta. Tästä arvosidonnaisuudestaan huolimatta komitea pyrki esittämään työskentelynsä epäpoliittisena ja häivyttämään sisäisiä ristiriitojaan. Näihin teemoihin ja jännitteisiin viittaa väitöskirjan nimi Rationaalisuuden vallankumous.
Rikosoikeusjärjestelmästä haluttiin tehdä kriisinkestävä
Ajatus rikoslain uudistamisesta syntyi 1960-luvulla osana yhteiskunnallisen ja oikeudellisen ajattelun murrosta. Tässä keskustelussa oikeuden ja politiikan sekä laajemmin oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde alettiin nähdä uudessa valossa.
Rikosoikeuskomitean perustamiseen johtaneita ilmiöitä ja keskusteluja olivat muun muassa rikosoikeuden politisoituminen ja tuomioistuinlaitokseen kohdistunut kritiikki sekä pakkohoidosta käyty keskustelu. Ensiksi mainitut viittaavat siihen, kuinka rikosoikeusjärjestelmän katsottiin toimivan luokkavallan välineenä ja korkeimman oikeuden poliittinen oikeudenkäyttö sotien välisenä aikana nähtiin oikeusvaltion epäonnistumisena. Jälkimmäisessä taas oli kyse laitoksissa asuvien heikosta oikeusturvasta.
Kriisiteemojen näkökulmasta tutkimuksessa on kiinnostavaa muun muassa se, miten sisällissodan jälkeisten vuosikymmenten oikeuslaitoksen kautta harjoitettu poliittinen repressio vaikutti rikosoikeusjärjestelmän ja kriminaalipolitiitikan ja oikeusvaltion kehitykseen. Rikosoikeusjärjestelmästä haluttiin tehdä kriisinkestävä, eli järjestelmän haluttiin toimivan myös kriisiaikoina ns. klassiseen liberalismiin liitettyjen ydinperiaatteiden – yhdenvertaisuus-, laillisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti.
VTM Aura Kostiainen väitteli 6.10.2023 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Rationaalisuuden vallankumous – Oikeus, asiantuntijuus ja politiikka rikosoikeuskomitean (1972-1977) työskentelyprosessissa” (The Revolution of Rationality. Law, Politics, and Expertise in the Finnish Criminal Law Committee (1972-1977)). Vastaväittäjänä toimi professori emerita Kevät Nousiainen ja kustoksena akatemiaprofessori Heikki Pihlajamäki.
Kuva: ClaudineVM/iStock