Podcast: Lapsen oikeus terveyteen ymmärrettiin pandemia-aikana kapeasti fyysisen terveyden näkökulmasta
Itlan Lapsuuden rakentajat -podcast käsittelee lapsen oikeutta terveyteen pandemia-aikana. Esillä on myös JuRe-hankkeessa tehty tutkimus siitä, miten lasten oikeudet otettiin huomioon koronarokotusasetusten valmistelussa.
Asiantuntijat keskustelevat podcastissa koronarajoitusten vaikutuksista, lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta ja aiheesta tehdystä tutkimuksesta. Podcastissa ovat mukana professori Suvianna Hakalehto Itä-Suomen yliopistosta, juristi Merike Helander Lapsiasiavaltuutetun toimistosta ja JuRen väitöskirjatutkija Petra Järvinen Tampereen yliopistosta.
Helanderin mukaan korona-ajan eristäytymisen on havaittu lisänneen lasten ja nuorten sosiaalisia ongelmia, kuten yksinäisyyttä. Rajoitustoimilla on havaittu olleen kielteisiä vaikutuksia erityisesti niihin lapsiin, jotka ovat jo ennestään olleet jollain tavalla huonommassa asemassa. Kaikista negatiivisista vaikutuksista huolimatta osa lapsista on raportoinut rajoitusten vaikuttaneen positiivisesti hyvinvointiinsa esimerkiksi perheen yhdessä vietetyn ajan lisäännyttyä, Helander toteaa.
Hakalehto ajattelee, että lapsen oikeudellinen asema nousi korona-aikana enemmän näkyviin julkisuudessa. Rajoitustoimien myötä tietoisuuteen tuli se, että lapsilla on erityisiä oikeuksia – esimerkkinä lasten erityinen oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Hakalehto nostaa esiin vanhempien ja viranomaisten roolin ja velvollisuudet lapsen oikeuksien toteuttamisessa: aikuiset ovat vastuussa lasten oikeuksien toteutumisesta niin normaalioloissa kuin pandemian aikana. Muiden perusoikeuksien tavoin myös lasten perusoikeuksia voidaan rajoittaa perusoikeuksien rajoitusperiaatteiden rajoissa, Hakalehto muistuttaa.
Järvinen on tutkinut erityisesti koronarokotusasetusten valmistelua ja sanoo, että oikeudellinen punninta eri lapsen oikeuksien välillä keskittyi pandemian alkuvaiheessa etenkin fyysiseen terveyteen ja sen edistämiseen. Koronarokotusten valmistelumateriaaleissa ei ylipäätään ole havaittavissa paljoakaan oikeudellista punnintaa. Etenkin valmistelun alussa korostui yksinomaan fyysinen terveys ja mietittiin sitä, mitä hyvää rokotekattavuuden laajentaminen tekee koko yhteiskunnalle ja miten rajoituksista voidaan luopua rokotekattavuuden laajentamisen myötä. Vasta myöhemmässä vaiheessa alettiin miettiä rokottautumisen merkitystä yksilön kannalta.
Järvinen arvioi, että koronarokotusten asetusten valmistelussa kuulemismenettelyt olivat lyhyitä ja niitä kohdennettiin vain tietyille, epidemiologista näkökulmaa edustaville tahoille. Järvisen mukaan lapset eivät ole yhtenäinen ryhmä, ja kuulemismenettelyissä olisi tärkeää ottaa huomioon erilaisiin vähemmistöihin ja useampaan vähemmistöön samanaikaisesti kuuluvat lapset. Helander on samoilla linjoilla ja korostaa, että myös lapsia ja nuoria itseään tulisi kuulla heitä koskevassa päätöksenteossa. Lasten suora kuuleminen on osa lapsen edun määrittelyä ja toteutumista, Hakalehto toteaa.
Kuuntele podcast Itlan sivulla tai Spotifyssa
Kuva: chokchaipoo/Adobe Stock