Miten tehdään Kriisinkestävä Suomi? – Keskustelutilaisuus tarjosi uutta tietoa koronakriisin opeista ja varautumisesta

Kriisinkestävä Suomi -tilaisuus kokosi yhteen tutkijat ja yhteiskunnan kehittäjät keskustelemaan Suomen kriisinkestävyyden vahvistamisesta. Tutkijat esittelivät tilaisuudessa uusia tutkimustuloksia pandemiasta ja kriiseihin varautumisesta.

Strategisen tutkimuksen PANDEMICS– ja Suomen Akatemian RESILIENCE-ohjelmat ja MTV järjestivät 2.10.2023 keskustelutilaisuuden koronakriisin opeista. Ohjelmissa on syntynyt parin viime vuoden aikana paljon uutta tietoa koronakriisin vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen toimijoihin. Tapahtumassa pohdittiin sitä, miten tutkimuksista saatavat opit tulisi voitaisiin hyödyntää varautumisessa tuleviin kriiseihin.

Tilaisuuden kaksi paneelikeskustelua käsittelivät palvelujärjestelmän kehittämistä sekä pandemian oikeudellisia oppeja ja lainsäädännöllistä varautumista tuleviin kriiseihin. JuRen tutkimus oli esillä oikeudellisessa paneelissa, johon osallistuivat perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Vestman, oikeuskansleri Tuomas Pöysti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Eeva Nykänen ja Turun yliopiston professori Janne Salminen.

Keskustelun alusti Tempereen yliopiston tenure track -professori Anu Mutanen. Hän toi esiin puheenvuorossaan, että pandemia osoitti perustuslain ja perustuslainmukaisen valvontajärjestelmän toimivuutta. Monia perusoikeudellisia ongelmia pystyttiin ratkomaan jo pandemian aikana. Mutasen mukaan vaikuttavimmat opit tulevat sen arvioinnista, miten pandemia- ja kriisijärjestelmä ylipäänsä toimi, miten lainmuutoksia tehtiin ja millä perustein, oliko tietoperusta yksipuolista ja saivatko eri ihmisryhmät äänensä kuuluviin.

Paneelissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten perusoikeuksiin kohdistuvien koronarajoitusten välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden välillä tasapainottelu oli yksi suurimmista koronakriisin haasteista. Pandemia-aikana perusoikeuksien rajoittamisessa mentiin terveyden ja elämän suojeleminen edellä. Panelistien mukaan hatara tietopohja ja lainsäädännölliset aukot hankaloittivat kriisiajan päätöksentekoa. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että lainsäädännön kehittäminen on erityisen tärkeää varautumisen kannalta. He pitivät tärkeänä myös kriisien jälkiarviointia.

Katso tilaisuuden tallenne alla tai Youtubessa. Anu Mutasen alustus ja sen jälkeinen oikeudellinen paneeli alkaa kohdasta 1:06:00. Ohjelma

Lue lisää tilaisuudesta strategisen tutkimuksen blogista.

Lue myös MTV uutisten jutut paneelikeskusteluista:

Kenen oikeudet menivät edelle, kun koronarajoituksia tehtiin? ”Paperit eivät olleet kunnossa”, 2.10.2023

Asiantuntijat: Korona-ajan päätöksenteko kaatui ja henkilöityi koronaministeriin, 3.10.2023